Viljelyssä 2024:

Viljelemme monenlaisia kasveja tilallamme. Tärkeimmät viljelykasvimme ovat mansikka, vadelma, peruna ja herne. Viljelykierron järjestämisen vuoksi on kuitenkin hyvä viljellä muitakin kasveja kuin pelkästään esimerkiksi marjoja tai perunaa.
Monet viljelyksessämme olevista kasveista ovat myös ns. monivuotisia kasveja: istutusvuonna ei satoa saada, vaan sato saadaan vasta taimien vartuttua riittävän suuriksi. Tuoreiden marjojen, hedelmien, vihannesten ja juuresten lisäksi meillä on myynnissä pakastemarjoja ympäri vuoden. Kasvatamme myös pienimuotoisesti lampaita ja nautoja - niiden avulla ylläpidämme luonnon monimuotoisuutta.

viljelyssakylttiopas

marjat ja hedelmät

mansikka
vadelma ja karhunvatukka
herukat ja karviainen
pensasmustikka
saskatoon eli mustikkapuu
omena
luumu ja kriikuna
päärynä



vihannekset ja juurekset


peruna
herneet ja pavut
maissi
valkosipuli ja sipuli
porkkana
ryyti- ja salaattimaa
kurpitsa





muuta viljelyssä


ryyti- ja salaattimaa, kesäkukat
vehnä, ohra tai kaura
heinämaat ja laitumet
hunaja






____________________________________________________________________________________________________________________

Mansikka

mansikka

Viljelemme useita eri lajikkeita sekä avomaalla että tunneleissa. Tässä alla on esitelty meillä viljelyssä oleviat avomaan lajikkeita kypsymisjärjestyksessä.
Eri lajikkeet kukkivat ja kypsyvät yleensä eri aikaan, ja niillä jokaisella on oma arominsa. Tunneliviljemillä viljelyssä vaihtelevasti eri lajikkeita, jotka kypsyvät istutus- ja aikaisuusjärjestyksessä. Tunneleissa lajikevalikoima vaihtelee vielä toistaiseksi melko runsaasti, mutta esimerkiksi yhdeksi suosikeista on nousemassa Favori-niminen mansikka. Favori on kiinteä, heleän oranssinpunainen tai kirkkaanpunainen, sisältä vaalea mansikka, jolla on omanlaisensa hedelmäinen aromi.


Polka
on meillä ja muuallakin Suomessa eniten viljelty mansikkalajike. Sen marjat ovat tummanpunaisia, makeita ja kiinteitä. Sen satokausi on melko pitkä, mutta paras sato kypsyy mansikkakauden keskivaiheilla. Polkan erityinen tunnusmerkki on kasvusto, jossa lehdet näyttävät "villeitä".

Korona on erittäin makea, hedelmäinen, keskiaikainen marja. Se säilyttää oman erityisarominsa myös pakastamisessa ja ruuanlaitossa.

Sonata on Polkan kaltainen, napakka mansikka joko heti syötäväksi tai pakkaseen. Sille on ominaista Polkaa helakamman punainen väri ja vaalea, lähes valkoinen sisus..

Hiku on lähes hapoton myöhäinen marja. Sen marjat ovat hivenen oranssiin vivahtavia ja säännöllisen muotoisia kartioita.  Marjat ovat vaaleita sisältään, ja ovat usein lasten suosikkeja.

Malwina on tummanpunainen, kiinteä marja, joka kypsyy melko myöhään. Myöhäinen kypsyminen toisaalta tekee sen viljelystä haastavaa: mansikka kehittää seuraavan vuoden kukkanuput sadonkorjuun jälkeen. Jos syksy tulee aikaisin, eikä aurinko lämmitä riittävästi, voi sato jäädä marjojen lukumäärältä pienehköksi (toisaalta marjojen koko voi silloin lla suurempi). Hyvänmakuinen, minkä vuoksi olemme tätä nyt useampana vuonna istuttaneet kokeilumielessä.

vattuja

Vadelma ja karhunvatukka

 Vadelmaa kasvatamme sekä avomaalla että tunneleissa. Avomaan vadelma alkaa kypsymään yleensä heinä-elokuun vaihteessa, ja satokausi kestää elo-syysykuulle. Tunneleista ensimmäisiä vadelmia poimitaan useimmiten jo juhannuksen tienoolla, ja satoa saatetaan kerätä elo-syyskuulle (lajikkeesta ja vuodesta riippuen.

Avomaalla meillä on lajikkeella, iki-ihana Muskoka - se "makeampi vadelma". Muskokan marjat ovat pyöreitä ja melko vaaleita, mutta silti maukkaita. 

Viljelemme myös karhunvatukoita: avomaalla karhunvatukat kypsyvät syyskuulla, tunneleista satoa saadaan jo heinä-elokuulla.

 
 Vattuvinkki: Vattu kanttaa poimia suoraan pakastusrasiohin. Tällöin marjat eivät painu, ja voit ottaa vaikkapa marjan yksi kerrallaan käyttöön.


Pensamustikka

Pensasmustikan marjat ovat suuria ja makeita, ja sopivat kaikenlaiseen käyttöön: pakastukseen, leivontaan ja sinällään syötäviksi. 
Lajikkeina meillä ovat Northblue, Aino, Alvar, Arto ja Patriot.

mustikoita


Saskatoon eli mustikkapuu

Saskatoon on sinimarjainen pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Intiaanit käyttivät tämän kasvin herkullisia marjoja, ja kuivasivat niitä talven varalle.  Saskatoonin marjat käyvät myös kaikeen käyttöön: pakastukseen, leivontaan, mehun joukoon makua antamaan ja sinällään syötäväksi.


Herukat ja karviainen

Musta, valko, puna- ja viherherukka sekä karviainen kuuluvat marjavalikoimaamme. 
Mustaherukasta lajikeita meillä on viljelyssä kaksi: suurimarjainen Öjebyn ja makea, uudempi jaloste Mortti. Näistä kahdesta Öjebyn on viikkoa-paria Morttia aikaisempi.
Viherherukka muistuttaa maultaan mustaherukkaa, ja siitä meillä on viljelyssä kotimainen jaloste Vertti. Viherheruksta tulee mehumaijalla mainio mehu.
Punaherukoista meillä on viljelyssä Jonkher van Tets, joka eräs suosituimpia punaherukoita Suomessa.
Valkoherukka on punaherukkaa vähähappoisempi, ja on erinomainen mehujen raaka-aine.

Punaisen ja keltaisen karviaisen marjojen poimista hidastavat piikit, mutta suuret ja kypsät karviaismarjat ovat sitäkin herkullisempia.


Omena

Omenalajikkeiden valinnassa olemme painottaneet hyvää talvenkestoa, minkä vuoksi meillä on viljelyssä monia vanhoja, perinteisiä omenalajikkeita. Kokeilussa on myös uudempia lajikkeita, joten pieniä eriä myös muita kuin tässä mainittuja lajikkeita on saatavana sadonkypsymisenaikaan.

Pirja
ja Huvitus kypsyvät omenalajikkeista yleensä ensimmäisenä, keskimäärin ensimmäisiä omenoita maistellaan elokuun puolivälin tienoolla. Huvitus on vanha suomalainen kesälajike, joka on peräisin 1800-luvun lopulla torppari Juha Korpelan siemenkylvöksestä. Pirja on jalostettu MTT:llä Piikkiössä, ja se on esitelty 1980.  Mollemmat omenat, sekä Huvitus että Pirja, ovat herkullisen makeita omenoita.

Valkea kuulas on perinteinen kesäomenalajike. Se soveltuu erinomaisesti syötäväksi sinällään tai leivontaan. Valkea kuulas kypsyy elokuun puolivälin jälkeen.

Bergius on herkkuomena, joka kypsyy hiukan valkean kuulaan jälkeen. Punaiset hedelmät ovat maultaan miellyttävän mausteisia, ja soveltuvat hyvin nautittavaksi sinällään tai vaikkapa piirakan päälle.

Jaspi on MTT:llä Piikkiössä, ja se on esitelty v. 1981. Omenat ovat litteänpyöreitä, osin punaisia. Ne ovat maultaan makeita ja mausteisia.

Puna- ja keltakanelit ovat mausteisen herkullisia syysomenia. Ne  soveltuvat kaikkeen ruuanlaitoon ja sinällään syötäväksi.

Antonovka on kotoisin Ukrainasta ja on eräs Venäjän vanhimpia omenalajikkeita. Suomessa lajiketta on kasvatettu aina vuodesta 1894 asti. Antonovka korjataan yleensä syyskuulla, ja ne soveltuvat erityisen hyvin leivontaan ja ruuanlaittoon raikkaan ja virkistävän makunsa vuoksi. Antonovkasta saa myös erinomaista tuoremehua. 

Åkero Hassel on ruotsalaisen Åkero-omenan täysin punainen muunnos. Maku on herkullisen mausteinen, sama kuin Åkero-omenoilla.

bergiusantonovka

Luumu ja kriikuna

Luumuja ja kriikunoita on saatavilla yleensä elo-syyskuulla. Luumujen hedelmä on isompi kuin kriikunan, ja niissä kivi on irtonaisempi kuin kriikunassa. Luumuista meillä kasvaa perinteisiä kotimaisia sinipunaisia lajikkeita, keltaluumua sekä uusia, Venäjältä tuotuja lajikkeita. Kriikunat ovat kaikki samaa kantaa.


Päärynä

Päärynä on meillä kokeilussa, ja ensimmäisiä päärynöitä on jo maisteltu. Suomessa kasvaneet päärynät ovat pienempiä kun ulkomaiset serkkunsa, mutta ne ovat makeampia ja kuivakampia kuin ulkomaiset päärynät.

Herkullisia uunipäärynöitä saat, kun kypsennät päärynöitä vaniljasokerin, siirapin ja vesitilkan kera uunissa (n. 150°C, 1 tunti).


Tommi perunamaalla

Peruna

  Siikli on keltamaltoinen peruna, jota saatavana meiltä lähes ympäri vuoden. Sen mukulat ovat pitkänomaisia ja kiinteitä. Siikli on keskiaikainen peruna. Lisäksi meillä viljelläään Annabelleä, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan Siikilä. Joskus kokeiluussa myös muita lajikkeita. 

Peruna pitää nostaa hellävaraisesti laadun varmistamiseksi. Alkukaudesta peruna kuokitaan käsin. Perunan kuoren paksutessa nostossa käytetään apuna kevyttä konetta, joka ravistaa perunat maan pinnalle. Molemmissa tavoissa peruna kerätään ämpäreihin.


Herneet ja pavut

Kasvatamme myös silpoydinhernettä: Preladoa, Avolaa ja Onwardia. Lisäksi kylvössä on erilaisia papuja (leikkopapu, taitepapu, härkäpapu), joiden sortimentti vuosittain vaihtelee.


Maissi

Sokerimaissi on ollut meillä kokeilussa useana eri vuotena parhaan mahdollisen viljelytavan löytämiseksi. Syyskesällä on jälleen saatvana makeita sokerimaisseja joko itsepoimien tai valmiiksi poimittuna. Maissia on saatavana nyt myös kesän alkupuolella pakasteena. Pakastemaissia käytetään kuten tuoremaissia, mutta sen kypsennys kannattaa aloittaa jäisenä (ei sulatusta).

Sipuli ja valkosipuli

Sipuli (keltasipuli) lajikkeina on yleensä jokin perinteinen, nopeasti kasvava, aromikas ja hyvin säilyvä lajike.

Valkosipulina lisäyksessä on nyt muutama vuonna ollut isokyntinen, rymättylän kantaa oleva talvivlkosipuli.  Rymättyläläinen talvivalkosipuli on hyvin aromikas ja erittäin isokyntinen (yhdessä sipulissa 3 - 5 kynttä). Se on nostettavissa n. heinäkuun 1/2 välistä alkaen.



Porkkana

Porkkanaa viljellään silloin tällöin, tänä vuonna sopivaa lohkoa ei taida viljelykierrossa tänä vuonna olla. Porkkana viihtyy parhaiten kevyessä, hiekkaisessa maassa, mutta se
vaatii runsaasti huomiota ja hoitoa onnistuakseen.


Kurpitsa

Kurpitsapenkkiin olisi tarkoitus istuttaa taas kurpitsantaimia. Lajikkeina on erilaisia koriste-, talvi ja kesäkurpitsoita.
kurpitsakasakurpitsapäät

__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________


Ryyti- ja salaattimaa ja kesäkukat

Kesäkukkamaalle kylvetään vuosittain ainakin kehäkukkia, ruiskukkia ja auringonkukkia. Niitä on myynnissä kimppuina ja aurinkukkia myös yksittäin. Viljelemme myös pieniä määriä eri yrttejä ja vihanneksia, ja niitä on saatavana hetkittäin satotilanteen salliessa.


Vehnä, ohra tai kaura

Viljelykierrossa meillä on mukana myös viljaa, yleensä joko vehnää, ohraa tai kauraa. Viljelykierto varmistaa omalta osaltaan maan terveyttä ja kunnossa pysymistä. 


Heinä- ja laidunmaat

Laidunmaita meillä on kahdenlaisia: kylvettyjä laitumia ja luonnonlaitumia.Kylvetyillä laitumilla pääasiallinen laidunkasvi on timotei.

Luonnonlaitumia meillä on neljää eri tyyppiä: keto, rantaniitty, haka, metsälaidun. Keto on kuiva niitty, joka on tyypillinen hiekkamaalle. Rantaniitty rajautuu järveen, ja kasvillisuus vaihtuu asteittain kuivanmaan kasveista vesikasveihin. Hakamaat ovat puustoisia laidunalueita. Metsälaitumet ovat metsissä sijaitsevia laidunmaita. Niitä meillä on kahdenlaisia: vanhoilla metsälaitumilla aluskasvillisuudessa on paljon heiniä (lauhaa), kun taas uudemmat metsälaitumet ovat syntyneet tarpeesta saada metsässä kasvava pikkupusikko raivatuksi.


Hunaja

satotilanteen mukaan saatavailla on myös hunajaa.





matomaisema2syksy2010