Viljelyssä
2024:
Viljelemme monenlaisia kasveja tilallamme. Tärkeimmät
viljelykasvimme ovat mansikka, vadelma, peruna ja herne.
Viljelykierron järjestämisen vuoksi on kuitenkin hyvä
viljellä muitakin kasveja kuin pelkästään
esimerkiksi marjoja tai perunaa. Monet
viljelyksessämme olevista kasveista ovat myös ns.
monivuotisia kasveja: istutusvuonna ei satoa saada, vaan sato saadaan
vasta taimien vartuttua riittävän suuriksi. Tuoreiden
marjojen, hedelmien, vihannesten ja juuresten lisäksi meillä
on myynnissä pakastemarjoja ympäri vuoden. Kasvatamme
myös pienimuotoisesti lampaita ja nautoja - niiden avulla
ylläpidämme luonnon monimuotoisuutta.
____________________________________________________________________________________________________________________
Mansikka
Viljelemme
useita eri
lajikkeita sekä avomaalla että tunneleissa.
Tässä alla
on esitelty meillä viljelyssä oleviat avomaan lajikkeita
kypsymisjärjestyksessä.
Eri lajikkeet kukkivat ja
kypsyvät yleensä eri
aikaan, ja niillä jokaisella on oma arominsa.
Tunneliviljemillä viljelyssä vaihtelevasti eri lajikkeita,
jotka kypsyvät istutus- ja aikaisuusjärjestyksessä.
Tunneleissa lajikevalikoima vaihtelee vielä toistaiseksi melko
runsaasti, mutta esimerkiksi yhdeksi suosikeista on nousemassa
Favori-niminen mansikka. Favori on kiinteä, heleän
oranssinpunainen tai kirkkaanpunainen, sisältä vaalea
mansikka, jolla on omanlaisensa hedelmäinen aromi.
Polka
on meillä ja muuallakin
Suomessa eniten viljelty mansikkalajike. Sen marjat ovat
tummanpunaisia, makeita ja kiinteitä. Sen satokausi on melko
pitkä, mutta paras sato kypsyy mansikkakauden keskivaiheilla.
Polkan erityinen tunnusmerkki on kasvusto, jossa lehdet
näyttävät "villeitä".
Korona
on erittäin makea, hedelmäinen, keskiaikainen marja. Se
säilyttää oman erityisarominsa myös pakastamisessa
ja ruuanlaitossa.
Sonata
on Polkan kaltainen, napakka mansikka joko heti
syötäväksi tai pakkaseen. Sille on ominaista Polkaa
helakamman punainen väri ja vaalea, lähes valkoinen sisus..
Hiku on lähes hapoton
myöhäinen marja. Sen marjat ovat hivenen oranssiin vivahtavia
ja säännöllisen muotoisia kartioita. Marjat ovat
vaaleita sisältään, ja ovat usein lasten suosikkeja.
Malwina on tummanpunainen,
kiinteä marja, joka kypsyy melko myöhään.
Myöhäinen kypsyminen toisaalta tekee sen viljelystä
haastavaa: mansikka kehittää seuraavan vuoden kukkanuput
sadonkorjuun jälkeen. Jos syksy tulee aikaisin, eikä aurinko
lämmitä riittävästi, voi sato jäädä
marjojen lukumäärältä pienehköksi (toisaalta
marjojen koko voi silloin lla suurempi). Hyvänmakuinen, minkä
vuoksi olemme tätä nyt useampana vuonna istuttaneet
kokeilumielessä.
Vadelma ja karhunvatukka
Vadelmaa
kasvatamme sekä avomaalla että tunneleissa. Avomaan vadelma
alkaa kypsymään yleensä heinä-elokuun vaihteessa,
ja satokausi kestää elo-syysykuulle. Tunneleista
ensimmäisiä vadelmia poimitaan useimmiten jo juhannuksen
tienoolla, ja satoa saatetaan kerätä elo-syyskuulle
(lajikkeesta ja vuodesta riippuen.
Avomaalla meillä on lajikkeella, iki-ihana Muskoka - se "makeampi vadelma".
Muskokan marjat ovat pyöreitä ja melko vaaleita, mutta silti maukkaita.
Viljelemme
myös karhunvatukoita: avomaalla karhunvatukat kypsyvät
syyskuulla, tunneleista satoa saadaan jo heinä-elokuulla.
Vattuvinkki:
Vattu
kanttaa
poimia suoraan pakastusrasiohin. Tällöin marjat eivät
painu, ja voit ottaa vaikkapa marjan yksi kerrallaan
käyttöön.
Pensamustikka
Pensasmustikan marjat ovat
suuria ja makeita, ja sopivat kaikenlaiseen käyttöön:
pakastukseen, leivontaan ja sinällään
syötäviksi.
Lajikkeina meillä ovat Northblue, Aino,
Alvar, Arto ja Patriot.
Saskatoon
eli
mustikkapuu
Saskatoon on
sinimarjainen
pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Intiaanit
käyttivät tämän kasvin herkullisia marjoja, ja
kuivasivat niitä talven varalle.
Saskatoonin marjat käyvät myös kaikeen
käyttöön: pakastukseen, leivontaan, mehun joukoon makua
antamaan ja sinällään syötäväksi.
Herukat
ja karviainen
Musta, valko, puna-
ja
viherherukka sekä karviainen kuuluvat marjavalikoimaamme.
Mustaherukasta lajikeita meillä on viljelyssä kaksi:
suurimarjainen Öjebyn ja makea, uudempi jaloste Mortti.
Näistä kahdesta Öjebyn on viikkoa-paria Morttia
aikaisempi.
Viherherukka muistuttaa maultaan mustaherukkaa, ja siitä
meillä on viljelyssä kotimainen jaloste Vertti. Viherheruksta
tulee mehumaijalla mainio mehu.
Punaherukoista meillä on viljelyssä Jonkher van Tets, joka
eräs suosituimpia punaherukoita Suomessa.
Valkoherukka on punaherukkaa vähähappoisempi, ja on
erinomainen mehujen raaka-aine.
Punaisen ja
keltaisen
karviaisen
marjojen poimista hidastavat piikit, mutta suuret ja kypsät
karviaismarjat ovat sitäkin herkullisempia.
Omena
Omenalajikkeiden valinnassa
olemme painottaneet hyvää talvenkestoa, minkä vuoksi
meillä on viljelyssä monia vanhoja, perinteisiä
omenalajikkeita. Kokeilussa on myös uudempia lajikkeita, joten
pieniä eriä myös muita kuin tässä mainittuja
lajikkeita on saatavana sadonkypsymisenaikaan.
Pirja ja Huvitus kypsyvät
omenalajikkeista yleensä ensimmäisenä,
keskimäärin ensimmäisiä omenoita maistellaan
elokuun puolivälin tienoolla. Huvitus on vanha
suomalainen kesälajike, joka on peräisin 1800-luvun lopulla
torppari Juha Korpelan siemenkylvöksestä. Pirja on jalostettu
MTT:llä Piikkiössä, ja se on esitelty 1980.
Mollemmat omenat, sekä Huvitus että Pirja, ovat
herkullisen makeita omenoita.
Valkea kuulas on perinteinen
kesäomenalajike. Se soveltuu erinomaisesti
syötäväksi sinällään tai leivontaan.
Valkea kuulas kypsyy elokuun puolivälin jälkeen.
Bergius on herkkuomena, joka kypsyy
hiukan valkean kuulaan jälkeen. Punaiset hedelmät ovat
maultaan miellyttävän mausteisia, ja soveltuvat hyvin
nautittavaksi sinällään tai vaikkapa piirakan
päälle.
Jaspi on MTT:llä
Piikkiössä, ja se on esitelty v. 1981. Omenat ovat
litteänpyöreitä, osin punaisia. Ne ovat maultaan makeita
ja mausteisia.
Puna- ja keltakanelit ovat
mausteisen herkullisia syysomenia. Ne soveltuvat kaikkeen
ruuanlaitoon ja sinällään syötäväksi.
Antonovka on kotoisin Ukrainasta ja
on eräs Venäjän vanhimpia omenalajikkeita. Suomessa
lajiketta on kasvatettu aina vuodesta 1894 asti. Antonovka korjataan
yleensä syyskuulla, ja ne soveltuvat erityisen hyvin leivontaan ja
ruuanlaittoon raikkaan ja virkistävän makunsa vuoksi.
Antonovkasta saa myös erinomaista tuoremehua.
Åkero Hassel on ruotsalaisen
Åkero-omenan täysin punainen muunnos. Maku on herkullisen
mausteinen, sama kuin Åkero-omenoilla.
Luumu
ja kriikuna
Luumuja ja
kriikunoita on
saatavilla yleensä elo-syyskuulla. Luumujen hedelmä on isompi
kuin kriikunan, ja niissä kivi on irtonaisempi kuin kriikunassa.
Luumuista meillä kasvaa perinteisiä kotimaisia sinipunaisia
lajikkeita, keltaluumua sekä uusia, Venäjältä
tuotuja lajikkeita. Kriikunat ovat kaikki samaa kantaa.
Päärynä
Päärynä
on
meillä kokeilussa, ja ensimmäisiä
päärynöitä on jo maisteltu. Suomessa kasvaneet
päärynät ovat pienempiä kun ulkomaiset serkkunsa,
mutta ne ovat makeampia ja kuivakampia kuin ulkomaiset
päärynät.
Herkullisia
uunipäärynöitä saat, kun kypsennät
päärynöitä vaniljasokerin, siirapin ja
vesitilkan kera uunissa (n. 150°C, 1 tunti).
|
Peruna
Siikli
on
keltamaltoinen peruna, jota saatavana meiltä lähes
ympäri vuoden. Sen mukulat ovat pitkänomaisia ja
kiinteitä. Siikli on keskiaikainen peruna. Lisäksi meillä viljelläään
Annabelleä, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan Siikilä. Joskus kokeiluussa
myös muita lajikkeita.
Peruna pitää nostaa
hellävaraisesti laadun varmistamiseksi. Alkukaudesta peruna
kuokitaan käsin. Perunan kuoren paksutessa nostossa
käytetään apuna kevyttä konetta, joka ravistaa
perunat maan pinnalle. Molemmissa tavoissa peruna
kerätään ämpäreihin.
|
Herneet
ja pavut
Kasvatamme
myös
silpoydinhernettä: Preladoa, Avolaa ja Onwardia. Lisäksi
kylvössä on erilaisia papuja (leikkopapu, taitepapu,
härkäpapu), joiden sortimentti vuosittain vaihtelee.
Maissi
Sokerimaissi on
ollut
meillä kokeilussa useana eri vuotena parhaan mahdollisen
viljelytavan löytämiseksi. Syyskesällä on
jälleen saatvana makeita sokerimaisseja joko itsepoimien tai
valmiiksi poimittuna. Maissia on saatavana nyt myös kesän
alkupuolella pakasteena. Pakastemaissia käytetään kuten
tuoremaissia, mutta sen kypsennys kannattaa aloittaa jäisenä
(ei sulatusta).
Sipuli
ja valkosipuli
Sipuli
(keltasipuli)
lajikkeina on yleensä jokin perinteinen, nopeasti kasvava,
aromikas ja hyvin säilyvä lajike.
Valkosipulina lisäyksessä on nyt muutama vuonna ollut
isokyntinen, rymättylän kantaa oleva talvivlkosipuli.
Rymättyläläinen
talvivalkosipuli on hyvin aromikas ja erittäin isokyntinen
(yhdessä sipulissa 3 - 5 kynttä). Se on nostettavissa n.
heinäkuun 1/2 välistä alkaen.
Porkkana
Porkkanaa viljellään silloin
tällöin, tänä vuonna sopivaa lohkoa ei taida
viljelykierrossa tänä vuonna olla. Porkkana viihtyy parhaiten
kevyessä, hiekkaisessa maassa, mutta se
vaatii runsaasti huomiota ja hoitoa onnistuakseen.
Kurpitsa
Kurpitsapenkkiin olisi tarkoitus istuttaa taas kurpitsantaimia.
Lajikkeina on erilaisia koriste-, talvi ja kesäkurpitsoita.
__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Ryyti-
ja salaattimaa ja kesäkukat
Kesäkukkamaalle kylvetään vuosittain ainakin
kehäkukkia, ruiskukkia ja auringonkukkia. Niitä on
myynnissä kimppuina ja aurinkukkia myös yksittäin.
Viljelemme myös pieniä määriä eri yrttejä
ja vihanneksia, ja niitä on saatavana hetkittäin
satotilanteen salliessa.
Vehnä, ohra tai kaura
Viljelykierrossa meillä on
mukana myös viljaa, yleensä joko vehnää, ohraa tai kauraa.
Viljelykierto varmistaa omalta
osaltaan maan terveyttä ja kunnossa pysymistä.
Heinä-
ja laidunmaat
Laidunmaita
meillä on
kahdenlaisia: kylvettyjä laitumia ja
luonnonlaitumia.Kylvetyillä laitumilla pääasiallinen
laidunkasvi on timotei.
Luonnonlaitumia
meillä on
neljää eri tyyppiä: keto, rantaniitty, haka,
metsälaidun. Keto on kuiva niitty, joka on tyypillinen
hiekkamaalle. Rantaniitty rajautuu järveen, ja kasvillisuus
vaihtuu asteittain kuivanmaan kasveista vesikasveihin. Hakamaat ovat
puustoisia laidunalueita. Metsälaitumet ovat metsissä
sijaitsevia laidunmaita. Niitä meillä on kahdenlaisia:
vanhoilla metsälaitumilla aluskasvillisuudessa on paljon
heiniä (lauhaa), kun taas uudemmat metsälaitumet ovat
syntyneet tarpeesta saada metsässä kasvava pikkupusikko
raivatuksi.
Hunaja
satotilanteen
mukaan
saatavailla
on myös hunajaa.
