Viljelyssä 2017:

Viljelemme monenlaisia kasveja tilallamme. Tärkeimmät viljelykasvimme ovat mansikka, vadelma, peruna ja herne. Viljelykierron järjestämisen vuoksi on kuitenkin hyvä viljellä muitakin kasveja kuin pelkästään esimerkiksi marjoja tai perunaa.
Monet viljelyksessämme olevista kasveista ovat myös ns. monivuotisia kasveja: istutusvuonna ei satoa saada, vaan sato saadaan vasta taimien vartuttua riittävän suuriksi.

kylttiopas marjat ja hedelmät

mansikka
vadelma
herukat ja karviainen
pensasmustikka
saskatoon eli mustikkapuu
omena
luumu ja kriikuna
päärynä







vihannekset ja juurekset


peruna
herneet ja pavut
maissi
valkosipuli ja sipuli
porkkana
ryyti- ja salaattimaa
kurpitsa
avomaantomaatti







muuta viljelyssä

kesäkukat
vehnä ja kaura
heinämaat ja laitumet
hunajaa











sadonkorjuuaika




Mansikka

mansikka

Viljelemme useita eri lajikkeita.
Eri lajikkeet kukkivat ja kypsyvät yleensä eri aikaan, ja niillä jokaisella on oma arominsa.
 
Tässä alla on esitelty meillä viljelyssä olevat lajikkeet kypsymisjärjestyksessä.


Emily on aikainen lajike: se aloittaa kukintansa ensimmäisenä, ja yleensä ensimmäisiä Emily-mansikoita maistellaan viimeistään juhannuksena. Emilyn marjat on tummanpunaisia ja niissä on häivähdys metsämansikan aromia. Emilyn erottaa siitä, että pähkylät ("siemenet") ovat marjan pinnalla koholla, muilla lajikkeilla ne ovat painuneet syvemmälle. Emily soveltuu tuorekäytön lisäksi erinomaisesti myös pakastukseen tai säilöntään.

Solprins on lajikkeena vanha, aikainen lajike, mutta meillä vasta ensimmäisiä vuosia viljelyssä. Solprins-mansikat ovat helakanpunaisia ja suurehkoja. Niiden maku on monen mielestä hyvä.

Jonsok
on aikaisimpia mansikoitamme, ensimmäiset mansikat kypsyvät myös jo juhannuksen tienoolla. Jonsokin marja on helakanpunainen ja pyöreähkö. Jonsok oli aiemmin eniten Suomessa viljelty mansikkalajike, sittemmin sen paikan on perinyt Polka.

Polka
on meillä ja muuallakin Suomessa eniten viljelty mansikkalajike. Sen marjat ovat tummanpunaisia, makeita ja kiinteitä. Sen satokausi on melko pitkä, mutta paras sato kypsyy mansikkakauden keskivaiheilla. Polkan erityinen tunnusmerkki on kasvusto, jossa lehdet näyttävät "villeitä".

Korona on erittäin makea, hedelmäinen, keskiaikainen marja. Se säilyttää oman erityisarominsa myös pakastamisessa ja ruuanlaitossa.

Sonata on meillä uutuuslajike, josta ensimmäiset marjat poimittiin syyskesällä 2011.

Hiku on lähes hapoton myöhäinen marja. Sen marjat ovat hivenen oranssiin vivahtavia ja säännöllisen muotoisia kartioita.  Marjat ovat vaaleita sisältään, ja ovat usein lasten suosikkeja.

vattuja

Vadelma

 Muskoka on se "makeampi vadelma". Marjat ovat pyöreitä ja melko vaaleita, mutta silti maukkaita.

 Glen Ample -lajikketta on kokeena muutamia taimia. Maistele ja kerro mielipiteesi mausta meille!

 Vattuvinkki: Vattu kanttaa poimia suoraan pakastusrasiohin. Tällöin marjat eivät painu, ja voit ottaa vaikkapa marjan yksi kerrallaan käyttöön.


Pensamustikka

mustikoita

Pensasmustikkakasvustomme on melko nuori, ja satotaso on vasta pikku hiljaa vakiintumassa.
Pensasmustikan marjat ovat suuria ja makeita, ja sopivat kaikenlaiseen käyttöön: pakastukseen, leivontaan ja sinällään syötäviksi. 
Lajikkeina meillä ovat Northblue, Aino, Alvar, Arto ja Patriot.


Saskatoon eli mustikkapuu

Saskatoon on sinimarjainen pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Intiaanit käyttivät tämän kasvin herkullisia marjoja, ja kuivasivat niitä talven varalle.  Saskatoonin marjat käyvät myös kaikeen käyttöön: pakastukseen, leivontaan, mehun joukoon makua antamaan ja sinällään syötäväksi.


Herukat ja karviainen

Musta, valko, puna- ja viherherukka sekä karviainen kuuluvat marjavalikoimaamme. 
Mustaherukasta lajikeita meillä on viljelyssä kaksi: suurimarjainen Öjebyn ja makea, uudempi jaloste Mortti. Näistä kahdesta Öjebyn on viikkoa-paria Morttia aikaisempi.
Viherherukka muistuttaa maultaan mustaherukkaa, ja siitä meillä on viljelyssä kotimainen jaloste Vertti. Viherheruksta tulee mehumaijalla mainio mehu.
Punaherukoista meillä on viljelyssä Jonkher van Tets, joka eräs suosituimpia punaherukoita Suomessa.
Valkoherukka on punaherukkaa vähähappoisempi, ja on erinomainen mehujen raaka-aine.

Punaisen ja keltaisen karviaisen marjojen poimista hidastavat piikit, mutta suuret ja kypsät karviaismarjat ovat sitäkin herkullisempia.


Omena

Omenalajikkeiden valinnassa olemme painottaneet hyvää talvenkestoa, minkä vuoksi meillä on viljelyssä monia vanhoja, perinteisiä omenalajikkeita. Kokeilussa on myös uudempia lajikkeita, joten pieniä eriä myös muita kuin tässä mainittuja lajikkeita on saatavana sadonkypsymisenaikaan.

Pirja
ja Huvitus kypsyvät omenalajikkeista yleensä ensimmäisenä, keskimäärin ensimmäisiä omenoita maistellaan elokuun puolivälin tienoolla. Huvitus on vanha suomalainen kesälajike, joka on peräisin 1800-luvun lopulla torppari Juha Korpelan siemenkylvöksestä. Pirja on jalostettu MTT:llä Piikkiössä, ja se on esitelty 1980.  Mollemmat omenat, sekä Huvitus että Pirja, ovat herkullisen makeita omenoita.

Valkea kuulas on perinteinen kesäomenalajike. Se soveltuu erinomaisesti syötäväksi sinällään tai leivontaan. Valkea kuulas kypsyy elokuun puolivälin jälkeen.

Bergius on herkkuomena, joka kypsyy hiukan valkean kuulaan jälkeen. Punaiset hedelmät ovat maultaan miellyttävän mausteisia, ja soveltuvat hyvin nautittavaksi sinällään tai vaikkapa piirakan päälle.

Jaspi on MTT:llä Piikkiössä, ja se on esitelty v. 1981. Omenat ovat litteänpyöreitä, osin punaisia. Ne ovat maultaan makeita ja mausteisia.

Puna- ja keltakaneliomenoita ovat mausteisen herkullisia syysomenia. Ne  soveltuvat kaikkeen ruuanlaitoon ja sinällään syötäväksi.

Antonovka on kotoisin Ukrainasta ja on eräs Venäjän vanhimpia omenalajikkeita. Suomessa lajiketta on kasvatettu aina vuodesta 1894 asti. Antonovka korjataan yleensä syyskuulla, ja ne soveltuvat erityisen hyvin leivontaan ja ruuanlaittoon raikkaan ja virkistävän makunsa vuoksi. Antonovkasta saa myös erinomaista tuoremehua. 

Åkero Hassel on ruotsalaisen Åkero-omenan täysin punainen muunnos. Maku on herkullisen mausteinen, sama kuin Åkero-omenoilla.

bergiusantonovka

Luumu ja kriikuna

Luumuja ja kriikunoita on saatavilla yleensä elo-syyskuulla. Luumujen hedelmä on isompi kuin kriikunan, ja niissä kivi on irtonaisempi kuin kriikunassa. Luumuista meillä kasvaa perinteisiä kotimaisia sinipunaisia lajikkeita, keltaluumua sekä uusia, Venäjältä tuotuja lajikkeita. Kriikunat ovat kaikki samaa kantaa.


Päärynä

Päärynä on meillä kokeilussa, ja ensimmäisiä päärynöitä on jo maisteltu. Suomessa kasvaneet päärynät ovat pienempiä kun ulkomaiset serkkunsa, mutta ne ovat makeampia ja kuivakampia kuin ulkomaiset päärynät.

Herkullisia uunipäärynöitä saat, kun kypsennät päärynöitä vaniljasokerin, siirapin ja vesitilkan kera uunissa (n. 150°C, 1 tunti).


Peruna

Siikli on keltamaltoinen peruna, jota saatavana meiltä lähes ympäri vuoden. Sen mukulat ovat pitkänomaisia ja kiinteitä. Siikli on keskiaikainen peruna. Siiklin lisäksi viljelyssä on aikainen perunalajike, joka tänä vuonna on Arielle. Kokeiluun on tulossa myös Annabelle,.

Tommi perunamaalla

Peruna pitää nostaa hellävaraisesti laadun varmistamiseksi. Alkukaudesta peruna kuokitaan käsin. Perunan kuoren paksutessa nostossa käytetään apuna kevyttä konetta, joka ravistaa perunat maan pinnalle. Molemissa tavoissa peruna kerätään ämpäreihin.


Herneet ja pavut

Kasvatamme myös silpoydinhernettä: Preladoa, Avolaa ja Onwardia. Lisäksi kylvössä on erilaisia papuja (leikkopapu, taitepapu, härkäpapu)


Maissi

Sokerimaissi on ollut meillä kokeilussa useana eri vuotena parhaan mahdollisen viljelytavan löytämiseksi. Syyskesällä 2012 on jälleen saatvana makeita sokerimaisseja joko itsepoimien tai valmiiksi poimittuna. Maissia on saatavana nyt myös kesän alkupuolella jäädytettynä.

Sipuli ja valkosipuli

Sipuli (keltasipuli) lajikkeina on yleensä jokin perinteinen, nopeasti kasvava, aromikas ja hyvin säilyvä lajike.

Valkosipulina lisäyksessä on nyt muutama vuonna ollut isokyntinen, rymättylän kantaa oleva talvivlkosipuli.  Rymättyläläinen talvivalkosipuli on hyvin aromikas ja erittäin isokyntinen (yhdessä sipulissa 3 - 5 kynttä). Se on nostettavissa n. heinäkuun 1/2 välistä alkaen. Kesällä 2012 meillä on kokeessa myös muutamia uusia lajikeita, toiveissa löytää aikainen lajike.



Porkkana

Porkkanaa on tänä vuonna kylvössä kahta lajiketta, joista toinen on aikaisempaa ja toinen myöhempää. Porkkanamaa ei ole suuren suuri tänäkään vuonna: kaikki työt (kylvö, harvennus, perkaaminen, nosto) tehdään ihmisvoimin ja käsin.


Kurpitsa

Muutaman vuoden tauon jälkeen istutamme erilaisia kurpitsan taimia. Taimien lajikkeet on koriste-, talvi ja kesäkurpitsoita.
kurpitsakasakurpitsapäät





Avomaantomaatti

Kesä 2010 oli ennätyksellisen hyvä tomaattivuosi, ja kokeilumme tomaattien saralla jatkuu. Tomaattimaa on ryytimaan lähellä.




Ryyti- ja salaattimaa

Ryytimaassa kasvaa erilaisia yrttejä: mm. tilliä, persiljaa, basilkaa, meiramia sekä salaattia ja mangoldia. Kokeiluun tulossa myös mm. kaalia.


 

Kesäkukkamaa

Kesäkukkamaalle on kylvetty auringonkukkia, kehäkukkia ja ruiskukkia. Kukkia voi ostaa valmiina tai sitten voit kerätä itse kimpun.


Vehnä ja kaura

Viljelykierrossa meillä on mukana myös viljaa, yleensä joko vehnää tai kauraa. Viljelykierto varmistaa omalta osaltaan maan terveyttä ja kunnossa pysymistä. Pienen kahvipisteemme pulla on leivottu omasta vehnästä.


Heinä ja laidunmaat

Heinä tehdään meillä perinteiseksi kuivaheinäksi, jota käytetään talven mittaan lampaiden pääasiallisena rehuna.

Laidunmaita meillä on kahdenlaisia: kylvettyjä laitumia ja luonnonlaitumia.Kylvetyillä laitumilla pääasiallinen laidunkasvi on timotei.

Luonnonlaitumia meillä on neljää eri tyyppiä: keto, rantaniitty, haka, metsälaidun. Keto on kuiva niitty, joka on tyypillinen hiekkamaalle. Rantaniitty rajautuu järveen, ja kasvillisuus vaihtuu asteittain kuivanmaan kasveista vesikasveihin. Hakamaat ovat puustoisia laidunalueita. Metsälaitumet ovat metsissä sijaitsevia laidunmaita. Niitä meillä on kahdenlaisia: vanhoilla metsälaitumilla aluskasvillisuudessa on paljon heiniä (lauhaa), kun taas uudemmat metsälaitumet ovat syntyneet tarpeesta saada metsässä kasvava pikkupusikko raivatuksi.


Hunaja

satotilanteen mukaan saatavailla on myös hunajaa.





matomaisema2syksy2010